Urheilevien lasten ja nuorten fysioterapia

 
 
Lastenfys6.jpg

lasten ja nuorten rasitusvammat

Lasten ja nuorten rasitus- ja urheiluvammat ovat viime vuosina yleistyneet. Etenkin polven, kantapään ja alaselän rasitusperäiset kiputilat ovat yleisiä. Tämä johtunee ohjatun liikunnan ja harjoittelun yleistymisestä, liian aikaisesta erikoistumisesta yhteen lajiin, heikosta peruskunnosta, huonolaatuisesta tai yksipuolisesta ruokavaliosta, liian nopeasta harjoitusmäärän lisäämisestä, huippu-urheiluun siirtymisestä liian nuorena, arkiliikunnan puutteesta tai palautumisjaksojen heikosta laadusta tai niiden lyhyydestä. 

Rasitusperäisiä polvi- ja kantapääkipuja esiintyy lapsilla tyypillisesti 7-14 vuoden iässä. Polvi- ja kantapääkipujen taustalta löytyy yleensä nopean kasvun lisäksi erilaisia toiminnallisia ongelmia, kuten lihasepätasapainoa tai liikkeen hallinnan ongelmia.

Alaselkäkipua esiintyy nuorilla tavallisimmin 13-14 ikävuoden jälkeen. Eniten alaselkäkipuja esiintyy lapsilla, jotka harrastavat urheilulajia, joka vaatii selän voimakkaita taaksetaivutus- ja kiertoliikkeitä. Näitä lajeja ovat esimerkiksi voimistelu, taitoluistelu, jalkapallo ja jääkiekko. Lasten ja nuorten selkäkipujen taustalla ovat usein toiminnalliset tekijät, kuten puutteellinen selän hallinta, liika istuminen ja liikkumattomuus urheiluharrastuksen ulkopuolella sekä pituuskasvun luoma lihasepätasapaino tai lihaskireydet ja jännitystilat.


milloin on syytä hakeutua hoitoon?

Hoitoon hakeutuminen viivästyy usein sen takia, että ajatellaan kiputilojen olevan normaali osa kasvua. Tämä on kyllä osittain totta ja harva meistä selviää aikuistumisesta täysin ilman mitään kipu- tai toimintahäiriötä. On kuitenkin järkevämpää tulla kysymään asiantuntijalta neuvoa heti, jos ongelmia ilmenee kuin odottaa kipujen tai muiden ongelmien spontaania paranemista paria viikkoa pidempää. Lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erikoistunut fysioterapeutti osaa kyllä erotella mitkä vaivat ovat niitä nk. kasvukipuja ja mitkä johtuvat jostain muusta, jolloin ne myös kannattaa hoitaa. 

Lastenfys8.jpg

rasitusvammojen hoito käytännössä

Riittävän aikaisin aloitettu tehokas hoito lyhentää oireiden kestoa ja nopeuttaa paranemista.

INTO Terveydessä lasten ja nuorten rasitusvammoihin ja kiputiloihin perehtynyt OMT fysioterapeutti Daniel Selin tekee alkututkimuksen perusteella arvion tilanteesta ja laatii hoitosuunnitelman, jolla lapsi pääsee mahdollisimman nopeasti vaivastaan eroon ja takaisin lempiharrastuksensa pariin. Hoidollisesti tärkeintä on kivuliaan liikunnan tauottaminen ja riittävä lepo, mutta myös fysioterapialla on suuri merkitys paranemista ajatellen. Oireiden taustalla olevien toiminnallisten tekijöiden korjaaminen manuaalisen käsittelyn ja tarkoin valittujen täsmäharjoitteiden avulla vähentää oireita lisäävää kuormitusta ja mahdollistaa nopeamman paranemisen.

Lastenfys2.jpg

Fysioterapiajaksot ovat usein ajallisesti pitkiä, mutta käyntejä tarvitaan harvoin kovin montaa. Ensimmäisellä käynnillä tehdään perusteellinen alkutilan kartoitus, jonka tarkoituksena on erotella kipu- tai toimintahäiriöön johtaneita taustatekijöitä. Käynnin yhteydessä tehdään usein koehoitona nivelten tai lihasten käsittelyä, jolla tyypillisesti pyritään lisäämään liikkuvuutta tai vähentämään kudokseen kohdistuvaa painetta. Samalla tehdään hoitosuunnitelma ja annetaan ohjeet joko omatoimiseen harjoitteluun tai muuhun kartoituksessa ilmenevään ongelma-alueeseen. Toinen käynti tapahtuu usein 1-2 viikon sisällä ensimmäisestä, jolloin tavoitteena on kartoittaa koehoidon vaikuttavuus sekä kotiohjeiden toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tällöin käydään usein myös läpi annetut harjoitteet ja tarkastetaan, että nämä on ymmärretty oikein ja että tekniikka on kohdillaan. Jos tässä vaiheessa ei ilmene mitään uutta niin voidaan usein turvallisin mielin jatkaa hoitojaksoa pääsääntöisesti etänä. 

INTO Terveydessä on käytössä etäohjelma, jonka kautta voidaan harjoittelua seurata ja kannustaa. Myös videokuvien lähettäminen ja videopuhelut onnistuvat helposti tätä kautta.  Tällöin fyysisten kontrollikäyntien tarve vähenee samalla kuin hoitojakso pysyy turvallisena ja tehokkaana. 

Paikan päällä tilannetta kannattaa kuitenkin kontrolloida noin parin kuukauden välein tai silloin, jos tilanteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Myös oman lajin pariin palaaminen vaatii fyysisen kontrollikäynnin silloin kun tämä on ollut tauolla. Harjoitteiden progressio on myös hyvä tehdä paikan päällä, jolloin voidaan yhdessä asiakkaan kanssa viilata tekniikka kuntoon, ettei pelkästään etänä annetut harjoitteet johda väärinkäsityksiin. Harjoittelun on oltava monipuolista ja nousujohteista. Pelkkä kivun hellittäminen tai toimintahäiriön muutokset eivät aina tarkoita sitä, että aikaisemmin ärtyneet kudokset olisivat valmiita palaamaan urheilun pariin. Hoitojaksoa on jatkettava myös sen jälkeen kun asiakas on palannut oman lajin pariin. Tällä varmistetaan, että asiakas omaa kaikki ne valmiudet mitkä hän tulee tarvitsemaan tulevissa koitoksissa.  

Tyypillisesti hoitojaksot ovat pituudeltaan 6-12 kuukautta, jonka aikana fyysisiä käyntejä fysioterapeutin luona tarvitaan 5-10 kertaa vaivasta ja löydöksistä riippuen. On muistettava, että lapsilla ja nuorilla on huiman kasvukehityksen myötä edessään monta haastetta, jotka on huomioitava kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa sekä seurata näiden kehitystä kuntoutuksen edetessä.