Akillesjänteen kipu ja sen hoito

Kipeytyykö akillesjänne juoksulenkillä? Oletko yrittänyt venytellä pohjetta ja ostanut uudet kengät, mutta kipu ei ole helpottanut? Fysioterapeutti, OMT Daniel Selin kertoo akillesjänteen kiputilojen aiheuttajista ja miten niitä tulisi hoitaa:

Akillesjänteen kiputilat ovat melko yleisiä ja vaivaavat etenkin keski-iän jälkeen. Paljon juoksua harrastavilla kiputilaa havaitaan hieman useammin kuin vain vähän liikuntaa harrastavilla. Akillesjänne voi kipeytyä useista eri syistä ja taustatekijät ovat todella tärkeä selvittää ennen kuntoutussuunnitelman laatimista. Akillesjänteen kiputiloissa kipua tuntuu tyypillisesti jänteessä, pohkeessa tai kantaluun takaosassa etenkin liikkuessa sekä venyteltäessä akillesjännettä. Akillesjänne tai sen kiinnitysalue on usein kosketusarka ja jännealue voi tuntua paksummalta kuin terveen jalan jänne.  

akillesjänteen+kipu.jpg

Akillesjänteen kipu

Akillesjänteen kiputilat voidaan karkeasti jakaa kahteen alaryhmään perustuen kiputilan sijaintiin. Itse jänteen kiputilat ovat hieman yleisempiä kuin kantaluun kiinnitysalueen kiputilat. Histologisesti kiputila voidaan jakaa tulehdukselliseen tai ei tulehdukselliseen kiputilaan. Nämä on osattava erottaa toisistaan, sillä kuntoutusperiaatteet vaihtelevat riippuen kivun sijainnista ja mahdollisista tulehduksellisista muutoksista. Yleisohjetta akillesjänteen kiputilaan on vaikea antaa, sillä syyt ongelman taustalla ovat usein hyvin yksilöllisiä. Tämän takia käynti alueeseen perehtyneen fysioterapeutin tai fysiatrin luona on suositeltavaa. Itsestään ilman vammaa alkaneet akillesjänteen kiputilat vaativat harvoin leikkausta eikä ortopedin vastaanotto tällöin ole ensisijainen osoite.  

Degeneratiiviset ikämuutokset ja liian nopeat kuormituksen lisäykset löytyvät usein kiputilan taustalta.

Muita tiedossa olevia riskitekijöitä ovat esimerkiksi:

  •  Juoksuun liittyvät haasteet; liian kovalla alustalla juokseminen, ylämäkijuoksu tai liian nopeasti nostetut kuormitusmäärät

  • Nilkan ja jalkaterän biomekaaniset muutokset; korkea- tai matalakaarinen jalkaterä tai nilkan liikerajoitukset

  • Metaboliset ja hormonaaliset tekijät; ylipaino, diabetes, psoriasis, korkea verenpaine tai kolesteroliarvot

  • Lääkitykset ja sairaudet; esimerkiksi kortisonia sisältävät lääkkeet sekä reuma- ja rappeumasairaudet

 


akillesjänteen+kipu.jpg

Kipeän akillesjänteen hoito

 Akillesjänteen kiputilan hoito alkaa AINA taustatekijöiden kartoituksella. On eroteltava taustalla olevat tekijät toisistaan ja selvittää mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kiputilan syntyyn. Yksikään akillesjänne tai sen kiputilan hoito ei ole samanlainen. 

Vaikka kiputilan syntymekanismi on monimuotoinen ja haastava niin voidaan muutama perusperiaate nostaa esiin kiputilan kuntoutuksesta. Aikaisemmin kipeää akillesjännettä on hoidettu pääsääntöisesti levolla, kylmällä, venyttelyllä tai lääkkeillä. Nykyään pyritään kuormittamaan ja harjoittamaan lihasjännekompleksia huomattavasti aikaisemmin. 

Hoidon kulmakiveksi on noussut melko kova ja nousujohteinen harjoittelu, jonka tavoitteena on vahvistaa niin akillesjänteen välityksellä kiinnittyviä lihaksia kuin jännettä itsessään. Jänteen on oltava luja ja kimmoisa kestääkseen siihen kohdistuvaa kuormitusta. Myös biomekaaniset tekijät ja kuormitukseen vaikuttavat muuttujat otetaan huomioon. Lepo ja venyttely ilman oikeanlaista kuormitusta heikentää jänteen kuormituskestävyyttä ja lisää kipua. 

Lihasjännekompleksin vahvistaminen aloitetaan usein isometrisillä, ilman liikettä tapahtuvilla, harjoitteilla, jonka jälkeen siirrytään hitaaseen voimaharjoittelutyyppiseen harjoitteluun. Harjoittelu siirtyy vähitellen kohti nopeampia ja haastavampia harjoitteita unohtamatta kehon hallintaa ja kokonaisuuksia. Nousujohteisuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia harjoituksen toteuttamisessa. Harjoittelujaksot ovat usein pitkiä ja harjoittelu kovaa. 

Kävelyn opetteleminen päkiältä ponnistavammaksi lisää myös pohjelihasten työtä ja onkin oiva tapa lisätä alueen kuormitusta arjessa. Pieni kipu harjoittelun yhteydessä sallitaan, sillä on osoitettu, että pientä kipua vasten tehdyt harjoitteet tai muu toiminta usein nopeuttavat kuntoutusta.

 


Helpotusta harjoitteluun

akillesjänteen+kipu.jpg

Harjoittelua voidaan helpottaa, riippuen taustatekijöistä, esimerkiksi yksilöllisillä tukipohjallisilla, kantapehmusteilla ja –korotuksilla tai muilla tuilla ja teippauksilla. Pohjelihaksia rentouttava käsittely saattaa vähentää koettua kipua ja helpottaa harjoittelua. Tässä voidaan esimerkiksi käyttää manuaalista käsittelyä, akupunktiota tai muuta vastaavaa menetelmää, jolla pyritään rentouttamaan lihasjännekompleksi samalla vähentäen jänteeseen kohdistuvaa veto- ja painekuormitusta sekä lisäten verenkiertoa. Jännealueilla on tyypillisesti kohtalaisen heikko verenkierto, joten alue on hyvä suojata kylmältä, ettei verenkierto heikkenisi entisestään. Tulehdus- ja kipulääkkeet voivat tulla aiheellisiksi, jos kiputila on erityisen kovaa tai jänteessä, tai sen ympärillä, on todettu olevan tulehdus. Pitkittyneessä akillesjänteen kiputilassa lääkäri voi harkita kortisoni-injektion pistämistä paikallisen tulehduksen hoitamiseksi. Tämä mahdollistaa harjoittelun eikä yksinään riitä hoitamaan jännettä. Useamman injektion hoitosarjaa ei suositella.    


daniel+selin.jpg

Daniel Selin, FYSIOTERAPEUTTI, OMT

Olen erikoistunut tuki- ja liikuntaelin sairauksien ja vaivojen diagnostisointiin ja hoitoon. Työni perustuu tarkkaan tutkimiseen ja kliiniseen päättelyyn. Hoidan kaiken ikäisiä ja tyyppisiä tule-ongelmista (tuki- ja liikuntaelin) kärsiviä. Teen myös paljon töitä urheilijoiden kanssa jonka myötä heidän ainutlaatuiset vaatimukset ja vaivat ovat tulleet tutuksi. Olen myös toiminut Lastenklinikan ja Lastenlinnan yhteistyöfysioterapeuttina, joten kasvavan lapsen ja nuoren vaivat kuuluvat myös erikoisalaani. Erityisen pätevyyden olen hankkinut alaraaja ongelmien syyn selvittämisessä ja hoidossa. Teen myös yksilöllisiä Footbalance tukipohjallisia niitä tarvitsevilla. Toimin myös alaraajafysioterapia kouluttajana.

Hoidossani käytän eri koulukuntien manuaalisia tekniikoita (nivelen manipulaatio ja mobilisaatio sekä erilaiset myofaskiaaliset pehmytkudostekniikat ja venytykset) ja terapeuttista harjoittelua. Ohjaamalla omatoimista harjoittelua pyrin myös ennaltaehkäisemään ja ylläpitämään hyviä hoitotuloksia tule-ongelmien hoidossa. Hoidon ja harjoittelun tukena käytän mm. teippausta (kinesio-, urheilu- ja dynamic-teippaukset) sekä akupunktiota. 

Kouluttaudun jatkuvasti, jotta ammatillinen osaamiseni olisi aina ajan tasalla ja osaan auttaa asiakkaitani mahdollisimman hyvin. 

HOIDETAAN AKILLESJÄNTEESI KUNTOON! VARAA AIKA ALAPUOLELTA!

Etkö ole varma, miten vaivaasi kannattaisi hoitaa?

Soita maksuton konsultaatiopuhelu fysioterapeutille (pvm/mvm). Fysioterapeutti kartoittaa tilanteesi ja tekee hoidon tarpeen arvioinnin. Tavoitat meidät arkisin klo 8-16 numerosta 050 4645434.