Lasten ja nuorten tyypilliset rasitusvammat, osa 4

Fysioterapeutti, OMT Daniel Selin kertoo neliosaisessa blogisarjassa lasten ja nuorten rasitusperäisistä kantapää-, polvi-, ja selkäkivuista. Saat myös käytännöllisiä neuvoja, miten niihin tulisi reagoida ja miten niitä kannattaa hoitaa. Tämä osa käsittelee lasten ja nuorten säärikipua, eli penikkatautia sekä rasitusvammojen ennaltaehkäisyä: 

Lasten penikat - Lihasaitiosyndrooma

Lapsen+penikkatauti.jpg

Paljon liikkuvilla lapsilla ja nuorilla voi joskus esiintyä liikunnan aikana tai sen jälkeen tuntuvaa säärikipua joko säären sisä- tai ulkosyrjällä. Puhutaan penikkataudista, jolloin kyseessä voi olla lihasaitiosyndrooma, jossa nopeasti kasvava ja kehittyvä lihas kasvaa ympäröivää lihasaitiota nopeammin. Syntyy tilavuuden epäsuhta, jossa lihas on kookkaampi kuin sitä ympäröivä peitinkalvo. Peitinkalvon elastisuus on myös puutteellinen eikä se jousta tarpeeksi antaakseen suurentuneille lihaksille tilaa. Kovaa treenatessa lihas turpoaa aiheuttaen lihasaitioiden sisään syntyvää ylipainetta, jonka seurauksena esiintyy usein verenkierrollisia ja aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Tämä heikentää lihasten hapensaantia, joka monilla johtaa kipuun.  Tyypillisin lihasaitiosyndrooma lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on juurikin penikkatauti, joka on yhteisnimike sääriluun sisä- tai ulkoreunassa tuntuvalle rasituskivulle. Penikkatautia esiintyy etenkin lajeissa, joissa säären alueelle kohdistuu toistuvaa iskukuormitusta. Lihasaitiosyndroomaa voi teoriassa esiintyä missä tahansa lihasaitiossa, joiden sisällä tapahtuu nopeaa lihaskasvua, mutta nämä ovat penikkatautiin verrattuna hyvin harvinaisia. 

 

lasten penikkataudin Hoito

Niin kuin muidenkin rasitusperäisten kipujen hoidossa niin myös lihasaitiosyndrooman hoidossa on tärkeää tauottaa kipua aiheuttavaa liikuntaa vähintään pari viikkoa. Muuta liikunta saa ja kannattaa edelleen jatkaa sekä tehdä korvaavia harjoitteita poisjääneiden tilalle. Jos lihakset ovat kovin jännittyneitä niin voidaan kokeilla kevyttä hierontaa tai venyttelyä lihasjännityksen laukaisemiseksi tai voidaan kokeilla kylmää tai tulehduskipulääkettä. Pahimmassa tapauksessa huonosti hoidettu penikkatauti voidaan joutua leikkaamaan tekemällä faskiotomia, jossa lihaksia ympäröivä peitinkalvo leikataan kirurgisesti auki, niin että paine tämän sisässä laskee. Leikkauksia tehdään onneksi vain harvoin ja niiden määrä on ollut viimeisten 15 vuoden aikana selvässä laskussa. Tämä johtunee osaltaan siitä, että tietoa vaivan hoidosta ja ennaltaehkäisystä löytyy helposti ja osaltaan siitä, että jalkineet ja muut välineet ovat vuosien varrella kehittyneet.

 

Lasten ja nuorten rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lasten ja nuorten rasitusvammojen tehokkain ja kannattavin hoito on niiden ennaltaehkäisy. Tänä päivänä on paljon tietoa siitä, miten lasten ja nuorten eri kehitysvaiheet, kypsyminen ja pituuskasvu kannattaa huomioida harjoittelussa. Tämä tieto on myös kovaa vauhtia leviämässä valmentajien ja vanhempien tietoisuuteen, mikä edesauttaa nuoren urheilijan tietä kohti tervettä urheilijan tai aktiiviliikkujan elämää. Lasten kehitys perustuu osittain samanaikaisesti esiintyvästä rakenteellisesta kasvusta, fysiologisesta kehityksestä sekä biologisesta kypsymisestä. Nämä eri ikä- ja kehitysvaiheet tulisi osata huomioida lasten harjoittelua ja liikuntaa suunniteltaessa. 

Rakenteellista kasvua tapahtuu ennen kaikkea luustossa ja lihaksistossa ja määrää karkeasti sen minkälainen ulkomuoto meillä aikuisena tulee olemaan. Tämä on pohjimmiltaan geneettisesti ennaltaan määrätty, mutta ravinnolla, liikunnalla ja unella on myös osoitettu olevan vaikutusta lopputulokseen. On esimerkiksi todettu, että epäsäännöllisesti nukkuvat lapset voivat kehittyä lyhyemmiksi kuin mitä he olisivat kehittyneet, jos uni olisi ollut säännöllistä. Myös lihaskasvu ja voiman kehitys on unesta riippuvaista. Rakenteellinen kasvu ei ole tasaista, vaan siinä tapahtuu pyrähdyksiä ja hidastuksia. Pyrähdysten aikana etenkin luiden liitosalueet ovat herkästi ylikuormittuneita, jos näiden valmistelevaan harjoitteluun ei olla panostettu. Lisäksi kasvupyrähdykset aiheuttavat monilla kömpelyyttä raajojen muuttuneiden suhdanteiden sekä painopisteen siirtymisen takia. Tyttöjen ja poikien välillä on myös selkeitä kasvupyrähdyseroja, jotka tulisi huomioida yksilöllisesti harjoitteita laatiessa. Tytöillä lantio levenee kasvupyrähdyksen aikana huomattavasti aiheuttaen monilla selkä- ja lantiovaivoja sekä alaraajojen linjausvaikeuksia. Pojilla taas hartiat levenevät nopeassa tahdissa aiheuttaen rintarangan problematiikkaa, joka voi kineettisten ketjujen välityksellä aiheuttaa muutoksia myös alaselän sekä alaraajojen toiminnassa. 

lasten rasitusvammat.jpg

Fysiologisella kehityksellä tarkoitetaan kehon eri järjestelmien, kuten hengitys- ja verenkiertojärjestelmän tai hermolihasjärjestelmän kehitystä. Näidenkin kehitys määräytyy osittain geneettisistä tekijöistä ja osittain ympäristöllisistä tekijöistä. Oikean tyyppinen harjoittelu oikeaan aikaan vaikuttaa merkittävästi eri järjestelmien kehitykseen. Lapsena hermoston kehitys on aikuiseen verrattuna nopeaa. Tätä kannattaa hyödyntää opettamalla lapsille uusia motorisia taitoja ja kannustaa heitä monipuoliseen liikuntaan. Myös aineenvaihdunta ja rasvanpolttokyky määräytyy ja kehittyy lapsena. Riittämätön liikunta lapsena heikentää rasvanpolttokykyä. Myös lihassolusuhde määräytyy suureksi osaksi lapsena suoritetun liikunnan vaikutuksesta. Esimerkiksi paljon kestävyysharjoittelua suosivan lapsen lihassoluista suurin osa tulee olemaan hidasta tyyppiä. Lihassolusuhteeseen voi vaikuttaa myös aikuisena kovalla ja pitkäjänteisellä harjoittelulla, mutta alle 10 vuotiaiden lasten liikuntamuodot määrittelevät tätä solusuhdannetta merkittävästi.

Biologinen kypsyminen pitää sisällään hormonitoiminnan kehityksen ja seksuaalisen kypsymisen, joilla voi olla suurikin vaikutus palautumiseen sekä kudosten vahvuuteen. Biologinen kypsyminen on vahvasti geneettisen perimän määrittelemä, mutta tähänkin voi vaikuttaa oikeanlaisella harjoittelurytmillä, unella sekä ruokavaliolla. Hormonaalinen kypsyminen on yksilöllistä aiheuttaen suuria kehityksellisiä eroja samanikäisten lasten keskuudessa. Etenkin pojilla nähdään saman ikäryhmän edustajissa suuriakin eroja lihasmassassa ja pituuskasvussa. Tytöillä hormonaalinen kehitys aiheuttaa ennen kaikkea muutoksia rasvamassassa. Tämäkin on hyvä huomioida ja tiedostaa. Kyseessä on siis hormonitoiminnan muutoksesta johtuva rasvamäärän lisääntyminen, johon ei kannata puuttua ainakaan laihduttamalla. Liikunnan määrän lisääminen on tällöin järkevämpi tapa reagoida syntyneeseen muutokseen. Lapsen kanssa on myös hyvä keskustella asiasta, jotta hän ymmärtää mistä on kyse. Monet syömishäiriöt saavat alkunsa tämän kasvuvaiheen aikana koska lapsi kokee lihonneensa eikä välttämättä tiedä muuta tapaa ”laihtua” kuin olla syömättä. 

Rasitusvammoja ennaltaehkäisevä harjoittelu

Ennaltaehkäisevän harjoittelun perusta on riittävän hidas harjoitusmäärän ja intensiteetin nosto yhdessä harjoittelun monipuolisuuden kanssa. Kuten jo aikaisemmissa kirjoituksissa on ilmennyt niin suurimmassa osassa lasten ja nuorten rasitusvammoja on kyse luuston ja lihaksiston kehityksen epäsuhdanteesta. Lihas kehittyy luuta, jännettä ja kiinnitysaluetta nopeammin aiheuttaen näihin suurta vetokuormitusta, joka jatkuessaan kehittää jonkun asteisen rasitusmuutoksen. Kasvupyrähdykset pahentavat tilannetta entisestään eikä kasvualueet enää pysty vastustamaan lihaksiston tuottamaa vetorasitusta. 

lasten rasitusvammat.jpg

Luuta ja jännettä tulisikin vahvistaa ja kehittää ENNEN kasvupyrähdysvaihetta, jotta luusto olisi valmis tämän tuomalle lisäkuormitukselle. Luuta, kiinnitysaluetta ja jännettä voi kehittää esimerkiksi kimmahtelutyyppisellä harjoittelulla sekä elastisuusharjoitteilla. Näitä ovat esimerkiksi submaksimaalisesti suoritetut hyppelyharjoitteet sekä pumppaavat liikkuvuusharjoitteet. Nämä venyttävät ja kehittävät jänteitä ja liitoskohtia valmistaen niitä tulevaan kuormitukseen. 

Toisin sanoen elastisuutta ja liikkuvuutta kannattaa harjoittaa ja kehittää ennen räjähtävyyttä ja voimaa, jotka muutenkin kehittyvät suhteessa nopeammin. Jänteiden ja liitoskohtien vahvistaminen vie noin 2-3 kertaa kauemmin kuin lihasvoiman kehittäminen, jolle on aikaa myös myöhemmässä vaiheessa. Lisäksi lihaskehitys kasvupyrähdyksen aikana on jo itsessään niin nopeaa, että jos valmisteleva harjoittelu on jäänyt puutteelliseksi niin ollaan helposti riskialueella.  

Rakenteellisen kasvun, fysiologisen kehityksen sekä biologisen kypsymisen tuomien haasteiden lisäksi nuorta liikkujaa kannattaa seurata sekä tutkia tämän liikkumista ja liikemalleja. Lapsille kehittyy usein eri kasvuvaiheiden aikana sekä ympäristön tuoman kuormituksen johdosta erinäköisiä liikemalleja, joista osa muuttuu matkan varrella ja osa taas jää määrittelemään omaa liikkumista. Liikemalleja ja liikettä tulisikin seurata kolmiulotteisesti, jolloin saadaan kokonaisvaltainen kuva lapsen liikkeistä. Liikkeiden ja liikemallien puutteisiin tulisi tarttua ja tehdä työtä sen eteen, että lapsi oppii pois kehityksen tai kuormituksen tuomista virhemalleista. Selän rasitusmurtumien taustalla ovat usein lantion ja alaselän hallinnan puute yhdistettynä suureen taaksetaivutusmäärään, kun taas polvi- tai jalkakipujen taustalla löytyy usein alaraajojen linjausongelmia. Näihin puuttumalla voidaan jo syntyneitä rasitusmuutoksia hoitaa yhdessä levon kanssa, mutta järkevämpää olisi puuttua näihin jo ennaltaehkäisevästi esimerkiksi käyttämällä lasta biomekaniikkaan perehtyneen fysioterapeutin arviossa, jossa kyseisiä kuormitusmalleja voi helposti havaita ja tehdä työtä sen eteen, että nämä saadaan korjattua.  

Yhteenvetona rasitusvammojen ennaltaehkäisystä todettakoon tämän koostuvan pitkäjänteisestä suunnittelusta, nousujohteisesta harjoittelusta, levosta, ravinnosta ja unesta. Harjoittelun on oltava monipuolista ja motorinen pohja on kehitettävä ennen varsinaisen lajitaidon kehittämistä. Jänteiden ja liitoskohtien kimmoisuutta ja elastisuutta on kehitettävä ennen räjähtävyyttä ja voimaa. Rasva-aineenvaihdunnan huomioiminen ja aerobinen harjoittelu on tärkeää myös silloin kun oma laji on pääsääntöisesti anaerobista. Palautuminen on nimittäin aina aerobinen tapahtuma, joten tämän ominaisuuden kehittäminen vähentää vammoja, ylikuormituksia sekä infektioiden syntyä. Liikkuvuutta tulisi kehittää ennen kasvupyrähdystä ennaltaehkäisemään luiden kasvun myötä aiheutuvaa liiallista lihasjännekompleksin kiristymistä. Liikemalleja ja liikettä kannattaa seurata niin ettei kuormitushuippuja pääse syntymään eikä rasitus kohdistuisi suurentuneesti jonkun tietyn rakenteen kannattelemaksi. Myös harjoittelun rytmittämistä kannattaa ajatella ja vaikka jaksottaa harjoittelua kuluttaviin ja palauttaviin päiviin tai jaksoihin.   

CF046631.jpg

Daniel Selin

Fysioterapeutti, OMT

INTO Terveys Oy

 

Onko lapsellasi kipuja treenien jälkeen? INTO auttaa!

Haluatko tietoa uusista blogikirjoituksista sähköpostiisi? Lähetämme uutiskirjeen noin kerran kuukaudessa.