Löytyykö magneettikuvista selitys alaselkäkivulle?

Tarvitaanko magneettikuvausta selkäkivun syyn selvittämiseksi? Fysiatrian erikoislääkäri Jani Takatalo kertoo, onko magneettikuvien löydöksillä ja selkäkivulla yhteyttä:

Alaselkäkipu aiheuttaa paljon työstä poissaoloja ja sen kustannukset yhteiskunnalle ovat erittäin suuret. Suurimmaksi osaksi poissaoloja aiheuttaa ns. epäspesifinen alaselkäkipu mistä monesti käytetään nimitystä lumbago eli noidannuoli. Tämän varsinaista aiheuttajaa ei tiedetä ja koska selvästi ei pystytä nimeämään rakennetta, mikä kipuilun aiheuttaa, puhutaan epäspesifisestä selkäkivusta. Tämä luokittelu on hyvin biomedisiininen ja patofysiologinen eli ajatus tämän taustalla on se, että kipu aiheutuisi hyvin selvästi jonkin elimistön rakenteen rikkoutumisesta tai vaurioitumisesta. Tämän ajatusmallin kanssa selkäkipua ajatellessa on havaittu, että selkäkipujen taustalla olisi 42 % tapauksista välilevy, 31 % tapauksista fasettinivel ja 18 % tapauksista ristisuoliluunivel eli SI-nivel. Ongelmalliseksi tämän lähestymismallin tekee se, että monenlaisia rakenteellisia rappeumia ja vaurioitumisia nähdään myös hyvin paljon jo myös täysin oireettomilla henkilöillä, mutta myös se, että täysin normaalit rakenteet omaavilla henkilöillä voi olla hyvin voimakastakin alaselkäkipua. Selkeimmin yhteys alaselkäkipuun on havaittu Modic 1 tyypin muutoksilla ja iskiaskipuun hermopinteen aiheuttavalla välilevyn pullistumalla. Välilevyn pullistumia ilman hermojuuripinnettä, välilevyn repeämiä ja muita välilevyn muutoksia nähdään erittäin paljon myös oireettomilla henkilöillä.

 

Selkärangan kulumat

Välilevyn rappeumaa tapahtuu jo hyvin nuorella iällä ja sitä nähdään eniten kahdessa alimmassa nikamavälissä, missä myös suurin osa muista magneettikuvauksessa nähtävissä selän muutoksista nähdään yleisimmin. Välilevyn muutokset lisääntyy selvästi iän lisääntymisen myötä. Milloin sitten kuvantaminen on tärkeää? Lähinnä silloin kun on selvästi merkkejä nähtävissä siitä, että on nähtävissä jokin vakava sairaus tai mahdollisesti leikkaushoitoa vaativa sairaus. Näitä ovat virtsaamisen vaikeus, ulosteen pidättämisen kyvyttömyys, alaraajojen voimattomuus tai voiman selvä huononeminen (esimerkiksi varvas- ja kantakävely) sekä äärimmäisen kova kipu, mikä ei helpota missään asennossa eikä lääkityksellä. Tällaiset tilanteet vaativat välitöntä hoitoa, kun taas yleistilan lasku, kuume selkäkivun yhteydessä, yöllinen kova selkäkipu ja alaraajojen toiminnan ongelman heikkeneminen voidaan tutkia muutamien päivien sisällä. Mikäli oireet jatkuvat hankalana useamman kuukauden ajan, niin tuolloin myös kuvantamista tulee alkaa harkitsemaan ja miettiä millä kuvantamistavalla voitaisiin saada parasta tietoa potilaan tilanteesta.

 

Mitkä asiat vaikuttavat selkärangan kulumiseen?

Välilevyn rappeuma on ihmisen elämän normaali ilmiö, merkki ikääntymisestä. Toisilla tämä tapahtuu nopeammin ja toisilla hitaammin, mihin perintötekijöillä lienee suurin merkitys. Elämäntavoilla voidaan kuitenkin vaikuttaa tähän rappeuman etenemiseen, joten tupakoimattomuus, liikunnan harrastaminen sopivissa määrin, ylipainon välttäminen ja liiallisen istumisen välttäminen voivat siis vaikuttaa siihen, miten välilevymme voivat. Välilevyn rappeuma taas vaikuttaa fasettinivelten kuormittumiseen ja sen myötä voi aiheuttaa niihin kulumaa ja niiden kuormittumista, jolloin tärkeiksi voidaan sanoa lihaskunnon ja liikkuvuuksien ylläpitäminen alaselän alueella. Myös selän liikkeiden vaihtelevuus aiheuttaa sen, että selkä kuormittuu tasaisemmin, joten moninaisten liikemallien ylläpitäminen ja harjoittaminen voisi olla selälle hyväksi.

 

Selkäkivun hoito

Suurin osa selkäkivusta on epäspesifistä (90–95 %), mutta tämä epäspesifi selkäkipu voidaan jakaa useampiin toiminnallisiin ryhmiin. Näissä tapauksissa kuvantaminen ei yleensä tuo lisähyötyä eikä muuta hoitolinjausta. Nämä toiminnalliset alaselkäkipuryhmät voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Näitä ovat esimerkiksi liikehäiriö, liikekontrollin häiriö ja liikkumisen/liikuttamisen pelko tai arkuus. Kipu selässä saa aikaa sen, että ihminen käyttää selkäänsä varovaisemmin ainakin hetken aikaa ja tämä voi jättää toimintamalleja selän käytön suhteen päälle, mitkä pitää purkaa/normalisoida fysioterapian keinoin. Näitä vaivoja voi diagnosoida fysiatri ja niiden kuntouttamisessa voi auttaa pitkälle kouluttautunut fysioterapeutti (esim. OMT-fysioterapeutti). Tärkeää on poissulkea vakava sairaus ja kuvantamisen tarve tulee arvioida ja näiden jälkeen selän toiminallisuutta tulisi tutkia ja suunnitella selän kuntoutus löydösten mukaisesti. Kirurgia (ortopedi tai neurokirurgi) ei alkuvaiheessa tarvita läheskään aina, vain jos kyseessä on selvästi leikkausta vaativaan vaivaan sopivat oireet ja löydökset. Tämän arvion voi fysiatri ja OMT-fysioterapeutti tehdä ja tarvittaessa ohjata potilas kirurgin arvioon. Selän kuntoutuksen suunniteluun kirurgeilla ei ole koulutusta, joten suurin osa selkäsairaista hyötyy siis ennen kaikkea fysiatrin ja OMT-fysioterapeutin vastaanotosta.

 

Selän kuvantamislöydökset eivät ole yhteydessä suoraan alaselkäkipuihin. Eli ensin on kuunneltava potilaan oireet ja tehtävä hyvä kliininen selän tutkimus, minkä jälkeen kuvantaminen harkitaan tapauskohtaisesti, mikäli löydökset ja oireet antavat aiheen epäillä jotain spesifiä alaselän sairautta, mihin kuvantamisesta olisi selvää hyötyä hoitolinjauksien tekemisessä. Näistä asioista löytyy lisää Suomen lääkärilehden artikkelista, selkäkanavan artikkelista ja SOMTY:n ilmaisesta luentomateriaalista.

Jani Takatalo.jpg

 

Jani Takatalo

LT, Fysiatriaan erikoistuva lääkäri, TtM, Ft-OMT

INTO Terveys

 

vaivaako selkä?

me olemme täällä sinua varten!