Päänsäryn syyt ja hoito

Lähes kaikilla meistä on joskus päänsärkyä. Mistä se johtuu ja mitä sille pitäisi tehdä? Fysioterapeutti, OMT Nina Saarikivi kertoo tyypillisimmistä päänsäryn aiheuttajista hänen vastaanotollaan ja miten näitä hoidetaan.

Jännityspäänsärky

Yleisin päänsäryn tyyppi on jännityspäänsärky, eli toisin sanoen niskajumi. Niska-hartiaseudun jännittyneistä lihaksista nousee yleensä laaja-alainen päänsärky, joka tuntuu jomotuksena takaraivolla, ohimoilla ja otsassa. Yleensä ajatellaan että lihakset ovat jännittyneet ja niin usein onkin, mutta myös huonosta asennosta johtuva hartialihasten jatkuva venytystila voi aiheuttaa särkyä. Silloin luonnollisestikaan venyttely ei auta, vaan saattaa jopa pahentaa tilannetta. Staattisessa toimistotyössä kipeytyvät lihakset hyötyvätkin enemmän kevyestä, dynaamisesta lihastreenistä, jonka avulla saadaan veri kiertämään ja parantuneen aineenvaihdunnan myötä kipua aiheuttavat kuona-aineet pois lihaksista. Jännityspäänsäryn hoidossa on alkuvaiheessa hieronnasta tms yleensä apua ja pidemmällä tähtäimellä niska-hartialihasten vahvistaminen ja staattisen työn tauotus ovat tärkeimmässä roolissa.

 

jännityspäänsärky.jpg

Niskaperäinen päänsärky

Niskaperäinen päänsärky eroaa jännityspäänsärystä niin, että se tarkoittaa yläniskan toimintahäiriöön liittyvää päänsärkyä. Se oireilee yleensä toispuoleisena päänsärkynä ohimolla, silmän alueella ja takaraivolla. Usein toimintahäiriö ja kipu ovat dominoivan käden puolella. Niskaperäisen päänsäryn syynä on toiminnallinen ongelma, jossa yläniskan asento on rempallaan ja sen vuoksi yläniskan nivelet tai lihakset joutuvat liian yksipuoliselle kuormitukselle. Yläniskassa on paljon herkkiä hermo-, lihas- ja nivelrakenteita, joiden kautta voi tulla kipua, mutta myös huimausta, huonoa oloa tai vaikka palan tunnetta kurkussa.

Yläniskan käsittely vaatii asiantuntemusta ja esim. OMT fysioterapeutit pystyvät tutkimaan ja käsittelemään yläniskaa riittävän tarkasti, jotta oireet saadaan kuriin. Tämän tyyppisen päänsäryn hoidossa tärkeää on myös ryhdin ja niskan asennon parantaminen ja niskan/kaulan tukilihasten vahvistaminen. Katso videolta vinkki omatoimiseen päänsäryn hoitoon.

 

Purentahäiriöt

Purentahäiriöt aiheuttavat myös päänsärkyä, joka esiintyy yleensä poskella ja ohimolla, myös korvassa. Kyse voi olla leukanivelen toimintahäiriöstä tai bruksismista, eli hampaiden yhteen puremisesta. Yöllä hampaitaan yhteen pureva saattaa herätä aamulla päänsärkyyn, kun taas päiväsaikaan jännittäjän päänsärky pahenee iltaa kohden. Stressi on merkittävin bruksismia pahentava tekijä.

Purentahäiriöön ja purentalihasten jännittyneisyyteen voi liittyä myös korvan soimista, tinnitusta.

Purentahäiriöitä ja bruksismia hoidetaan purentalihasten hieronnalla ja leukanivelen mobilisoinnilla sekä fysioterapeutin ohjaamien kotiharjoitteiden avulla. Hammaslääkäriä kannattaa konsultoida purentakiskon tarpeen arvioinnissa, sillä tämä saattaa vähentää puremista ja auttaa purentalihaksia rentoutumaan. Stressinhallintakeinoja ja rentoutusharjoituksia kannattaa myös opetella.

hampaiden pureminen

 

Migreeni

Sitten on vielä migreeni, jonka klassisen muodon taustalla on hermostolliset ja verenkierrolliset syyt. Monella migreenistä kärsivällä on kuitenkin myös niskaperäistä päänsärkyä tai jännityspäänsärkyä, ja tässä kohtaa onkin tärkeä pystyä erottelemaan kaikki oireiden aiheuttajat. Myös monet migreenipotilaat hyötyvät niska-hartiaseudun käsittelystä ja sen avulla saadaan usein vähennettyä migreenikohtausten määrää merkittävästi.

 

Päänsäryn tutkiminen ja hoito

Edellä mainittujen lisäksi on lukuisia muitakin päänsäryn aiheuttajia, ja tämän vuoksi onkin tärkeä alkuun selvittää, mistä päänsärky johtuu. Fysiatrin tai OMT fysioterapeutin vastaanotolla voidaan tarkan haastattelun ja kliinisen alkututkimuksen avulla määritellä päänsäryn aiheuttaja. Fysiatrin vastaanotolla saat diagnoosin lisäksi tarvittavat lääkkeet ja lisäksi fysiatri voi esim. puuduteinjektioiden avulla lievittää päänsärkyä. OMT fysioterapeutti hoitaa jännittyneet lihakset ja jäykät nivelet sekä ohjaa yksilölliset kotiharjoitteet ja antaa ohjeita kivun hallintaan. Päänsäryn hoito ilman lääkkeitä onnistuu usein, mutta välillä myös lääkkeet ovat tärkeässä roolissa osana kokonaisuutta. Harvoin kuitenkaan pelkkä lääkehoito on riittävää, vaan tarvitaan myös lääkkeettömiä hoitokeinoja sekä elämäntapamuutoksia liittyen esim. työskentelyyn, kuntoiluun tai ravitsemukseen.

NinaSaarikivi.jpg

 

Nina Saarikivi

Fysioterapeutti, OMT

INTO Terveys

 

Tunnistitko itsesi?

Me olemme täällä sinua varten!

Haluatko tietoa uusista blogikirjoituksista sähköpostiisi? Lähetämme uutiskirjeen noin kerran kuukaudessa.