Kantapään kiputila

Onko sinulla kipua kantapäässä tai jalkapohjassa? Kävellessä, aamulla sängystä noustessa tai rasituksen jälkeen? Tässä blogikirjoituksessa OMT fysioterapeutti Daniel Selin kertoo tyypillisimmistä kantapääkivun aiheuttajista ja miten kantapään kipua kannattaa hoitaa. Vaivaan voi saada nopeankin helpotuksen, kunhan ensin selvitetään oireiden aiheuttaja.

miksi kantapäässä tai jalkapohjassa on kipua?

Kantapään kiputilat ovat hyvin yleinen ja toimintakykyä selvästi rajoittava ongelma. Syitä kantapään kipuun on lukuisia, koska kaikki nilkan ja kantapään anatomiset rakenteet kuten hermot, jänteet, lihakset, limapussit ja luut sekä niiden väliset nivelet voivat toimia kivun aiheuttajina. Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin sen yleisimpään muotoon, eli jalkapohjan kalvojänteen tulehdukseen (plantarifaskiittiin). Aikaisemmin vaivasta on puhuttu myös kantapään luupiikkinä, mutta mahdollinen röntgenkuvassa näkyvä kantaluun luupiikki on kantakalvon ylirasitukseen liittyvä seuraus, ei kivun syy.

Jalkapohjan kalvojänne on sidekudoksinen kalvo joka kulkee viuhkamaisesti kantaluun etusisäsyrjästä varpaiden tyviin kiinnittyen matkalla myös jalkapohjan verinahkaan (dermis) sekä varpaiden koukistajajänteiden jännetuppiin. Kalvojänteen tehtävänä on tukea jalan kaaria sekä varastoida energiaa hidastaen jalkaterän mukautumista alustaan kävelyn tukivaiheen aikana.

kantapään kipu.jpg

Nykykäsityksen mukaan jalkapohjan kalvojänteen kivun syynä ovat toistuvat kalvoon kohdistuneet liiallisen rasituksen aiheuttamat pienet repeämät (mikrotraumat) joiden seurauksen kalvoon kehittyy suurempia vaurioalueita (makrotraumat) tai rappeutumista. Näistä tekijöistä johtuen kalvojänteen joustavuus vähenee mikä lisää kiinnityskohdan sekä luukalvon suurentunutta venyttymistä, rasitusta ja ärsytystä. Kalvojänteessä ei siis tyypillisesti esiinny tulehdusta jonka vuoksi nykyään suositaankin plantaarifaskiitti -termin sijaan termiä plantaarifaskiopatiaa tai jalkapohjan kalvojänteen kiputilaa.

Vaivaa esiintyy kaikissa ikäryhmissä aktiivisuustasosta riippumatta, mutta tyypillisintä se on nuorilla juoksijoilla sekä 40-60-vuotiailla seisomatyöntekijöillä. Nilkan jäykkyyttä, erityisesti koukistus-suuntaan, pidetään suurimpana jalkapohjan kalvojänteen kiputilan riskitekijänä. Muita riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, seisomatyö, juoksuharrastus, matala- tai korkeakaarinen jalkaterä sekä alentunut lihastoiminta- ja voima. Todennäköisesti vaivaa saa alkunsa monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

Plantaarifaskiitti - oireet

Jalkapohjan kipu on usein pahinta aamuisin tai pitkän istumisen jälkeen helpottuen hetkellisesti liikkeelle lähdön jälkeen. Pidempiaikainen rasitus kuitenkin pahentaa kiputilaa. Kipu on luonteeltaan polttavaa, pakottavaa särkyä joka tuntuu kantapään keskiosassa tai sisäsyrjässä. Alue on usein myös kosketusarka, mutta mitään ulkoisesti havaittavaa muutosta kuten turvotusta tai punoitusta alueella harvemmin ilmenee. 

Kyseessä on usein hyvin pitkäkestoinen vaiva jonka paranemiseen saattaa kulua jopa ½-1½ vuotta. Tästä syystä on tärkeä ymmärtää vaivaan liittyvät riskitekijät sekä kartoittaa omalta osaltaan vaivaan liittyviä kuormitustekijöitä. Yksikään jalkapohjan kiputila ei ole samanlainen.

 

kantapääkivun tutkiminen

Diagnoosi perustuu anamneesiin (potilaan kertomus) sekä tarkkaan kliiniseen tutkimukseen. Muita tutkimuksia voidaan tarvittaessa tehdä poissulkeakseen muita syitä kantapään tai jalkapohjan kipuun, mutta näitä tarvitaan vain harvoin. Röntgentutkimus on aiheellinen rasitusmurtuman tai kasvaimen poissulkemiseksi, mikäli jalkapohjassa on selittämätöntä turvotusta, infektioita epäiltäessä voidaan ottaa CRP ja perusverenkuva sekä hermoratatutkimuksella (ENMG) voidaan poissulkea hermopinteet. Röntgentutkimuksissa voi ilmetä kantaluun luupiikki jota kuitenkin pidetään enemmänkin kalvojänteen kiinnitysalueen ärsytystilan seurauksena syntyvästä uudisluutuotannosta kuin kivun aiheuttajana. Luupiikkiä esiintyy myös noin 15% oireettomista aikuisista ja se suuntautuu kalvojänteen suuntaisesti eikä tällöin ilmene kyhmynä jalkapohjassa.

Daniel Selin.jpeg

 

kipeän kantapään Hoito

Konservatiivista (ei leikkauksellista) hoitoa pidetään vaivan luonnollisen paranemistaipumuksen vuoksi ensisijaisena hoitovaihtoehtona. Konservatiivisen hoidon, eli esimerkiksi fysioterapian, tarkoituksena on lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä. Konservatiivisessa hoidossa on tärkeä huomioida kaikki ne tekijät jotka voivat lisätä alueen kuormitusta ja näin ollen pahentaa oireita. 

Hoito vaihtelee lääkärin tai fysioterapeutin tekemässä kliinisessä tutkimuksessa ilmenneiden rasitustekijöiden mukaan. Fysioterapian avulla voidaan parantaa nilkan liikkuvuutta erilaisten venytysten, mobilisaatioiden ja liikkuvuusharjoitusten avulla. Kalvojänteen kuormitusta voidaan vähentää eri teippausten ja tukien tai tukipohjallisten sekä kenkävalinnan avulla. Lihasten voimantuottoa ja kalvojänteen kuormituksen sietoa voidaan lisätä nousujohteisella harjoitusohjelmalla. Vaiva uusiutuu helposti, jonka takia on tärkeää selvittää ja hoitaa taustalla olevia syitä kantapään tai jalkapohjan kivulle. Tähän fysioterapeutti osaa ottaa kantaa ja tehdä kuntoutusohjelman niin että vaiva häviää ja uusiutumisriski pienenee. Yölastan käyttö saattaa vähentää aamuisin tuntuvaa kipua etenkin silloin kun todetaan samanaikaista pohjelihasten ja akillesjänteen kireyttä. Kantapään tai jalkapohjan kipua voidaan myös lieventää tulehduskipulääkkeillä ja kylmähoidolla. Painonpudotus vähentää alueen kuormittumista ja vähentää oireita ylipainoisilla. Kipuoiretta pahentavan kuormituksen vähentäminen ja lepo on myös muistettava etenkin liikunnallisesti aktiivisilla henkilöillä sekä urheilijoilla.

Kortikosteroidi-puudutteita tai ultraääni- ja sokkiaaltohoitoa voidaan myös kokeilla jos ensisijaisilla hoitomuodoilla ei saavuteta haluttua tulosta. Leikkaushoitoa voidaan harkita jos oirekuva pitkittyy konservatiivisesta hoidosta huolimatta. On kuitenkin muistettava että kyseessä on monen tekijän yhteisvaikutuksesta syntyvä ylikuormitus- ja kiputila jonka kudosperäinen hoito ei välttämättä tuo kokonaisvaltaista ratkaisua ongelmaan.

 

Daniel Selin
Fysioterapeutti, OMT
INTO Terveys

daniel_05pieni.jpg
 
 

Tunnistitko itsesi? Me olemme täällä sinua varten!