Nivelrikon hoitokeinot

Onko nivelrikkoon lääkettä? Miten nivelrikkoa hoidetaan? Fysiatrian erikoislääkäri Kristiina Kokkonen kertoo nivelrikon hoitokeinoista. Samat periaatteet pätevät kaikkiin niveliin, sormista polveen.

Nivelrikko on ominaisuus, jota väistämättä ilmenee nivelistössämme iän myötä. Sairauden siitä tekee oireilu kudosvaurion etenemisen myötä; nivelen kuormitus- ja lepokipu sekä turvotus, jäykkyys tai toistuvat tuho-, eli tulehdusvaiheet.

Yksilöllisistä tekijöistä geenimme vaikuttavat siihen, kuinka varhaisella iällä nivelrikko alkaa kehittyä. Nivelen kuormituksella on iso merkitys rustokudoksen kulumisen ja uudelleenmuodostuksen kannalta. Elintapamme vaikuttavat yksilöllisesti rustosolujen energia-aineenvaihduntaan eli kudoksen muodostumiseen ja kestävyyteen. Tässä tekstissä keskityn rustokudosta suojaaviin tekijöihin sekä alkavan nivelrikon hoitoon.

 

Rustokudoksen muodostuminen

Rusto on sidekudosta ja sikiöllä tärkeä osa tukirangan kehittymistä. Kasvun myötä ranka korvautuu hiljalleen luukudoksella, mikä on kestävämpi kudosmateriaali. Rusto jää luun pintaosiin vastaamaan joustosta ja tuesta. Kudos kehittyy esisoluista kypsymällä ja erilaistumalla sijainnista ja tehtävistä riippuen. Tukipinnoilla se pehmentää luiden välistä hankausta (esimerkiksi nivelet, ranka) tai tarvittaessa tukee muotoa (esimerkiksi nenä, korvanlehdet). Nivelpinnoille kasvava hyaliinirusto on joustavaa ja kestää painetta. Nivelrikon ja ruston repeämien myötä aikuisella ihmisellä tämä kudos korvautuu kuitenkin syyrustolla, jonka rakenne on lähempänä jännettä tai arpea (kuva1).

kuva1jpg 2.jpg

 

nivelrikon hoito - Ravinnon merkitys

Kudoksen hyvinvointi riippuu ympäristötekijöistä eli siitä, kuinka elämme ja syömme.

Rustokudoksella ei ole sisäistä verenkiertoa, vaan ravintoaineet kulkevat esimerkiksi rustokalvon tai luun pintakalvon kautta tihkuen rustosolujen väleihin. Nivelrustolla ei ole edes omaa kalvoa, koska sen pinnan kitkan on oltava minimaalista ja pintojen liukumisen sujuvaa liikkeen aikana. Kalvon ja oman verenkierron puuttuminen tekevät nivelruston aineenvaihdunnasta erityisen haastavaa. Tärkein ravintoaineiden kulkureitti on nivelnesteen mukana. Rustosolun kypsymiseen tarvitaan energiaravintoaineita kuten hiilihydraatteja, rakennusaineita kuten aminohappoja sekä muita pieniä ainesosia, kuten mangaania, rikkiä, sinkkiä lujittamaan rakenteita. Yksipuolinen ravinto heikentää solujen kypsymistä.

Elimistön verenkiertoa heikentävät tekijät kuten tupakointi, lihavuus, korkea kolesteroli, diabetes sekä muut aineenvaihduntasairaudet ( verisuonten supistuminen, kalkkeutuminen ja tukkeutuminen) heikentävät myös ruston mahdollisuuksia saada rakennusosia.

Nivelrikosta kärsivälle on tarjolla monenlaista dieettiä. Ravinnon eri aineiden tarkempaa merkitystä osana rustosolun kasvua ja jakautumista on jonkin verran tutkittu. Ravintolisät eivät vielä ole päätyneet suositustasolle tulosten ollessa enemmän laboratoriotasoisia kuin kliinisiä. Oirehoidon osana kokemus on tuottanut liudan suosituksia inkivääristä punaisen lihan välttämiseen. Nämä perustuvat enemmän elimistön oman puolustusjärjestelmän tukemiseen tai hillitsemiseen. Myöskään nämä kokemustiedot eivät ole suositusasteella.

 

nivelrikon hoito - Kuormituksen ja liikunnan merkitys

Nivelruston on oltava tiukkaa mutta kimmoisaa, jotta se sietää kulutusta ja hankausta luiden välissä, kehon painon alla ja äkillisissä suunnan muutoksissa. Rustosolujen välissä olevaan tukikudokseen kuuluu suuria yhdistelmämolekyylejä eli hyaluronihappoja (HA), jotka sitovat itseensä suuren määrän vettä nivelnesteestä ja huolehtivat ruston joustavuudesta. Rustovaurion myötä osa näistä molekyyleista häviää, vesipitoisuus alenee ja kimmoisuus vähenee.  

Kuormituksen aikana rustokudos joustaa lisäten painepinta-alaa luiden välissä ja sallien luiden välisen liikkeen kitkattomasti. Nivelkalvon asento- ja tasapaino-, sekä ympäröivien lihasten venyvyys- ja painereseptorit vaikuttavat nivelen liikeradan kiihtyvyyteen ja liikkeen rajoittumiseen muodostaen liikeaivokuoren kanssa hyvin hienostuneen toimintaverkon, joka vastaa liikkeen säätelystä. Sopiva painekuormitus lisää soluvälien HA:n määrää, jolloin kimmoisuus säilyy hyvänä. Pumppaava liike lisää myös nivelnesteen kiertoa, jolloin ravintoaineet ovat paremmin rustokudoksen saatavilla. Liian suuri yht’äkkinen paine, esimerkiksi tapaturma tai toistuva kuormitus virheasennossa voi rikkoa rustopinnan. Pienten rustovaurioiden on todettu korjaantuvan tehokkaammin, kun niveltä kuormitetaan sopivasti, mutta hidastuvan jos nivel ”tuetaan” kantamattomaksi tai sitä lepuutetaan liikaa.  

Kun rusto vaurioituu

Nivelen pinnan vaurioituessa paikaksi muodostuu sidekudoksinen ”rupi”. Hyaliiniruston solut eivät pääse levittäytymään kovinkaan laajalle alueelle, jolloin vaurioalueelle kasvaa arven tapaan pehmeämpää syyrustoa (Kuva 1). Syyruston paine- ja kimmo-ominaisuudet ovat heikommat, jolloin kudos on alttiimpi uusille vaurioille. Kuluman edetessä alla oleva luu suojautuu hankaukselta paksuuntumalla pinnasta. Ruston kalkkeutuminen alakerroksista rappeuman myötä yhdessä luupinnan muutosten kanssa heikentävät rustokerrosten ravinnonsaantia, jolloin kudoksen uudistuminen hidastuu entisestään. 

Kipu ja rustovaurio

Rustokudoksessa ei ole omaa hermotusta, joten kipua ei ruston vaurioitumiseen alkuvaiheessa liity. Luukalvo aistii kivun vasta kun degeneraatio on riittävän pitkällä, tai jos vamma aiheuttaa rustoon särön, joka yltää luukalvolle. Luukalvon vapaat kipuhermopäätteet ärtyvät sekä kemialliseen tulehdusreaktioon liittyen, että aistivat muuttuneen paineen. Kulumaprosessiin liittyvä tulehdus tuo paikalle puolustusjärjestelmän soluja, jotka taas vetävät paikalle lisää nestettä. Niveltä ympäröivä kudos aistii nesteen lisääntymisen kipuna liikkeessä (paine) tai lihasjännityksenä (iskemia). Tarkoituksena on säilyttää tuki tasapainoaistimuksen heikentyessä.   

onko nivelrikkkoon lääkettä? (kuva 2.)

Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatit

kuva2jpg.jpg

Glukosamiinit ja kondroitiinisulfaatti vastaavat rustokudoksen tukirakenteista ja muodostavat osan hyaluronihaposta (HA). HA taas huolehtii rustokudoksen nesteen sitomisesta ja pitää yllä kimmoisuutta. Tutkimuksissa glukosamiinien on havaittu hidastavan nivelruston kulumista, jolloin voidaan ajatella, että tästä aineesta on hyötyä nivelrikon alkuvaiheessa. Ajoitus tässä onkin haasteellista, sillä harvoin nivel oireilee vielä tässä vaiheessa. Pitkäaikaisen hyödyn tehonäyttö puuttuu. Osalla potilaita glukosamiini helpottaa nivelrikon oireita myös pidempään käytettynä. Taustalla ajatellaan olevan elimistön kyky paikata pieniä rikkoalueita, jos rustokudoksen solut jaksavat vielä uusiutua. 

Hyaluronihappo (HA)

Nivelen rappeutumisen myötä sen nestepitoisuus vähenee, jolloin myös rustokudoksen aineenvaihdunta kärsii. Hyaluronihappo (HA) injektioilla tavoitellaan nivelnesteen volyymilisää molekyylien sitoessa suuren määrän nestettä itseensä. Markkinoilla on useita erilaisia HA valmisteita, joissa on jo valmiiksi sidottuna geelimäinen neste injektioaineen mukana. Näitä voidaan käyttää suoraan pehmytkudoksiin tai niveliin tuomaan soluväleihin täytettä. Injektiota uusitaan 3-12 kk välein. Hyödyllisin aika HA injektioille on nivelrikon alkuvaihe tai toistuvasti hankauksesta kärsivä nivel.

Kortisoni ja tulehduskipulääkitys

Jos nivel turpoaa toistuvasti artroosin ollessa aktiivinen ja nivelpinnan kuluman myötä, voi paikallisesta kortisoni injektiosta olla apua tulehdusmyrskyn rauhoittamisessa. Kortisoni on hoitokeinona verrattavissa tulehduskipulääkkeisiin, joita käytetään suun kautta otettuna muutamista päivistä viikkoihin. Tavoite on hoitaa verenkierron kautta elimistössä vellovaa nivelen tulehdusta ja rauhoittaa puolustusjärjestelmää. Pitittyvä tulehduskipulääkkeiden käyttö vaikuttaa rustokudoksen uusiutumiseen epäedullisesti ja lääkitys onkin hyvä rajoittaa tulehduksen rauhoittamiseen. Vaste on tehokkaampi, jos lääkkeen aloittaa riittävän suurella annoksella ja riittävän varhain.  

Muut lääkkeet

Kipulääkesuositusten perustana on pitkään ollut parasetamoli. Sen vaikutus perustuu osin nivelen kipuhermopäätteiden ärsytyksen vähentämiseen ja osin keskushermostovasteisiin. Tulehdusta rauhoittavia ominaisuuksia tällä lääkkeellä ei ole.

Kovaan kipuun voidaan tarvita keskushermoston kautta lamaannuttavasti vaikuttavia morfiinin- tai oksikodonin johdannaisia. Näiden teho perustuu sekä päätehermojen, että keskushermoston kipuviestin katkaisuun ja muuntamiseen, mutta ne eivät vaikuta nivelkuluman tautiprosessiin eivätkä vähennä tulehdusta. Viimeksi mainittujen lääkkeiden käyttö tuleekin rajata kivuliaisiin jaksoihin, jotta kuntoutus ja muut lääkkeettömät keinot jälleen onnistuisivat. Näiden lääkkeiden käyttö on syytä keskittää yhden hoitavan lääkärin seurantaan. 

Tuki- ja liikuntaelin vaivan pitkittymisen taustalla voi olla kroonistunut kipu

Jos kipu pitkittyy tai kivun lähteitä on useita, on tosi kyseessä. Nivelkipu rajoittaa liikkumista ja kipu aiheuttaa epävarmuutta. Niveloireet vaeltavina tai niihin liittyvä ympäristön kipeytyminen pitkittyessään, antavat kivulle mahdollisuuden kroonistua. Tällä tarkoitan kipua, joka koetaan jatkuvana, vaikka sen aiheuttaja olisikin jo parantunut. Nivelen tulehdusvaiheessa eli kulumataudin aktivoituessa nivelen sisäinen prosessi herättää koko puolustusjärjestelmän, jolloin useampi nivel ja lievästi nivelrikkoinen paikka saattaa alkaa oireilla vaikka syy on muualla. Tuolloin 1+1 onkin 3 tai enemmän ja kivun hoito on aloitettava kipujärjestelmän rauhoittamisen kautta keskushermostosta osana nivelrikon muuta hoitoa.

Kokonaisuudessaan kivunhoito olisi hyvä koostaa monialaisesti hyödyntäen sekä lääkkeettömän että lääkehoidon eri muotoja. Paras tulos niveloireiden hoidossa saavutetaan, kun yhdistetään kuntoutukseen lääketieteellisten hoitojen keinot ja kun potilas pystyy hoitamaan itseään. Hoito on aloitettava riittävän varhain, jos kudos halutaan säilyttää kestävänä. Nivelrikkoa ja kipua voidaan kuitenkin hoitaa, vaikka ongelma olisi jatkunut pidempäänkin. Hoitoon kannattaa aina hakeutua, sillä vaikka nivelrikkoa ei voida parantaa, voidaan hoidolla kuitenkin vähentää kipua, helpottaa liikkumista ja näiden myötä parantaa elämänlaatua.

Kristiina.jpg

Kristiina Kokkonen

Fysiatrian erikoislääkäri

Kuntoutuksen erityispätevyys, kivunhoitoon erikoistuva

 

Vaivaako nivelet? Me olemme täällä sinua varten!